Novellikisan voittajia: New Moon

VillivarsaKirjoittanut: Meeri Mutanen

Se oli kesäkuun 7. päivä, kun olin kävelyllä metsässä. Olin kävellyt noin tunnin, kun näin lumoavan kauniin hevosen puiden takana. Mieleeni tuli entinen hoitohevoseni vanhalla kotipaikkakunnalla. Hevosen nimi oli Moon. Olin joutunut jättämään Moonin, kun olimme muuttaneet. Nykyisen kotini lähellä ei ollut talleja, joten sain tyytyä katselemaan Villivarsan julisteilla vuorattua huonettani.

Yhtäkkiä hätkähdin pois muistelmistani ja näin hevosen tulevan kohti. Hevonen tuli aina lähemmäksi ja lähemmäksi, kunnes pystyin koskettamaan sen turpaa. Hetken hevonen nuuski minua ja sitten siirtyi reppuni puoleen. Ensin ihmettelin, mikä repussani kiinnosti hevosta. Sitten muistin eväät, jotka olin ottanut mukaani. Otin repusta yhden porkkanan hevoselle ja toisen itselleni. Katselin, kuinka hevonen kiilsi auringossa, ja mieleeni tuli Moon.

Arvelin, että hevosella ei ollut nimeä, joten päätin ristiä sen New Mooniksi. Nimi tuli vanhasta hoitohevosestani Moonista, joka oli myös ollut valkoinen ja saanut nimensä kuun mukaan. Newkin oli englantia ja tarkoitti uutta. Hevosen nimi oli siis suomeksi Uusi Kuu. Kuiskasin hiljaa hevosen silkinpehmeään korvaan: ”Tästä lähtien nimesi on New Moon.” New Moon hörisi lupaavasti. Päättelin, että se kelpuutti nimensä. Lopulta minun oli pakko katsoa kelloani, vaikka en olisi halunnut.

Kuten arvelinkin minun oli aika lähteä kotiin. Halasin New Moonia ja kerroin palaavani huomenna. Kun lähdin kohti metsän reunaa, kuulin New Moonin hirnuvan perääni. Palasin takaisin ja kerroin sille, että palaan varmasti. Puhuin New Moonille kuin ihmiselle, vaikka tiesin, ettei se ymmärrä.

Kotiin palattuani olin myöhässä ruoka-ajasta jo tunnin. Heti kun astuin ovesta sisään kuulin äitini huutavan: ”Mari, missä olet ollut? Olet myöhässä ruoka-ajalta.” Menin olohuoneeseen, missä äiti katsoi kello kuuden uutisia. Äiti toisti kysymyksensä: ”Missä olet ollut?” Olin hetken hiljaa ja metin, pitäisikö kertoa. Sekunnin miettimisen jälkeen päätin olla kertomatta mitään New Moonista. Tyydyin vastaamaan, että olin vain metsässä kävelyllä. Äiti katsoi minua empien, mutta lopulta hän vain sanoi: ”Koska olit myöhässä ruoka-ajalta, saat tiskata ja pestä pyykit vielä tänä iltana.” Tiesin, että äidille ei kannattanut tiuskia poikkipuolisia sanoja kun hän oli vihainen, joten päätin alistua kohtalooni. Kun sain urakan valmiiksi kello oli jo 21.30. Päätin mennä nukkumaan ja laitoin herätyskellon soittamaan klo 7.00.

Kello oli 7.00 ja herätyskelloni kimitti ärsyttävästi. Hetken kuuntelin kimittävää ääntä, kunnes tajusin, miksi olin laittanut herätyksen niin aikaisin, vaikka oli kesäloma. Pomppasin ylös sängystäni ja vedin vaatteet päälle. Pesin hampaani noin 5 sekunnissa ja juoksin keittiöön. Isä oli keittiössä lukemassa lehteä. Näin sivusilmällä isän kummastuneen ilmeen, kun ryntäsin jääkaapille. Nappasin mukaan leipää, omenoita, porkkanoita ja muuta evästä. Seuraavaksi vedin lenkkarit jalkaan ja huomasinkin jo juoksevani kohti metsää.

Meidän talostamme muutaman talon päässä oli vanha navetta, joka ei kuulunut kenellekkään, joten päätin katsoa, voisiko sinne majoittaa New Moonin. Koska navetassa oli myös karsinoita, päättelin että siellä oli asunut hevosia ennenkin. Kun olin tarkistanut paikat, tulin siihen tulokseen että New moon voisi asua kesän navetassa.

Koko matkan metsään kävellessäni mietin mistä saisin ruokaa ja vettä New moonille. Lopulta päätin, että veden voisin hakea kylän vanhasta kaivosta ja ruuan voisin ostaa viikkorahoillani lemmikkikaupasta. Piti vain keksiä, mistä saisin suitset. Vaihtoehtoja oli paljon, mutta päätin etsiä suitset netistä. Olin varma, että rahani riittäisivät ainakin suitsiin ja ruokaan. Satulaa en välttämättä tarvitse, koska olen ratsastanut ennenkin ilman satulaa.

Kun olin perillä näin New Moonin odottavan metsän reunassa. Kutsuin sitä nimeltä, ja ihme kyllä se totteli. Lähdimme kohti navettaa. Olin yllättynyt, kuinka kiltti New Moon oli. Se seurasi minua kuin koira talutushihnassa. Kerran pysähdyimme syömään, New Moon ruohoa ja minä eväitäni. Kun vihdoin olimme navetalla, minusta tuntui kuin matkaan olisi kulunut paljon enemmän aikaa kuin yleensä. Katsahdus kelloon osoitti, että tuntemukseni olivat oikeat. Kun kohotin katseeni kellosta, näin että New Moon oli valinnut viidestä karsinasta sen, minkä minäkin olin sille ajatellut, sillä se seisoi keskimmäisessä karsinassa tyytyväisenä vanhaa suolakiveä hamuillen. Laskin reppuni maahan ja menin katselemaan New Moonia sen karsinan ovenpieleen. En tiedä kauanko siinä seisoin, mutta tiedän että olisin voinut seisoa pidempäänkin.

Havahduin, kun kännykkäni alkoi täristä taskussani. Katsoin vilkkuvaa ruutua, jossa luki ”äiti soittaa”. Päätin hiljentää puhelimen ja painoin virtanappia. Painalluksen jälkeen ruutu vilkkui sekunnin ja pimeni lopullisesti. New Moon oli tullut tirkistelemään olkani yli, missä eväät olivat. Kun huomasin, mitä se tapitti, hain reppuni ja tyhjensin lopun sisällön sen ruoka-astiaan. Suljin karsinan oven New Mooni ruvetessa syömään ja päätin hakea sille vettä. Kun palasin vedenhakumatkaltani ruoka-astia oli lähes tyhjä. Kannoin veden karsinaan ja sanoin palaavani seuraavana päivänä.

15 minuutin kuluttua istuin jo ruokapöydässä, edessäni lautasellinen höyryävää soppaa ja lasillinen kylmää maitoa. Äiti ihmetteli, miksi söin ruokani niin nopeasti, mutta en jaksanut selittää, joten mutisin pikaisen kiitoksen ja juoksin tietokoneeni ääreen. Avasin internetin ja kirjoitin hakukenttään ”käytetyt suitset”. Hakusanalla löytyi 483 tulosta ja päätin aloittaa järjestelmällisesti ensimmäisestä. Kun olin katsonut 67 ensimmäistä, minua onnisti. Koko oli oikea, hinta oli kohtuullinen ja suitsien sijainti oli viereisessä pikkukaupungissa, joten postikulutkaan eivät olisi järkyttävät. Kun olin täyttänyt tarvittavat yhteystiedot, minua rupesi väsyttämään kamalasti ja päätin mennä nukkumaan.

Seuraavana aamuna heräsin vasta kymmeneltä. Heti puettuani ja syötyäni lähdin kohti kylän lemmikkikauppaa. Olin ottanut kaksi 50 euron seteliä ja päättänyt ottaa niin paljon hevosenruokaa kuin rahallani saisi. Lemmikkikauppaan päästyäni olin aivan hukassa. En ollut ikinä käynyt lemmikkikaupassa, koska en ollut ikinä omistanut minkäänlaista lemmikkiä. Myyjä tuli luokseni ja kysyi: ”Mitä etsit?” Olin iloinen tarjotusta avusta ja vastasin: ”Etsin hevosenruokaa.” Myyjä näytti hetken yllättyneeltä ja kysyi, paljonko saisi olla. Puhuessaan hän oli siirtynyt tiskin taakse, jossa ruuat sijaitsivat. Pistin setelin tiskiin ja kysyin, paljonko summalla saa. Myyjän äänensävy oli hiukan ylimielinen kun hän osoitti isoa säkkiä ja sanoi: ”Hevosen ruoka on kallista, mutta saat tämän viidelläkympillä.” Kiitin, otin säkin ja lähdin kohti navettaa.

Kun astuin navetan ovesta sisään kuulin New Moonin kaipaavan hirnahduksen. Arvelin sen kaipaavan raitista ilmaa, joten päätin viedä sen kävelylle. Kun kävelimme vihreällä laitumella, tulin ajatelleeksi, että voisin itse hakea ostamani suitset myyjältä ja säästyisin postikuluilta. Olin onneksi ottanut myyjän puhelinnumeron kännykkääni, joten päätin soittaa ja varmistaa että hän olisi kotona. Puhelimeen vastasi mukava naisääni. Ensin takeltelin sanoissani, mutta lopulta sain asiani sanotuksi: ”Hei. Olen Mari. Ostin teiltä ne suitset. Voisinko hakea ne tänään?” Helena vastasi: ”Tottakai, mutta mihin aikaan? Lähden kolmen tunnin kuluttua ystävättäreni häihin.” Kerroin Helenalle, että olisin hänen ovensa takana 40 minuutin kuluttua.

Kun kävelin New Moonin kanssa metsän ohi, se rupesi vikuroimaan. Se selkeästi halusi metsään, mutta nyt ei ollu aikaa. Tulin ajatelleeksi, olisiko sillä ikävä metsään. Päätin kuitenkin, että sillä olisi parempi minun luonani.

Kävelymatkan jälkeen olimme saapuneet Helenan pihaan. Jätin New Mooni pihatielle noin viiden metrin päähän ulko-ovesta. Kun soitin ovikelloa, oven tuli avaamaan nainen, jonka naama venähti hänen nähdessään hevosen seisovan lähellä. Lopulta hänen naamansa palasi peruslukemille ja hän sanoi: ”Olet varmaan Mari, minä olen Helena. Odota hetki, niin haen ostamasi suitset.” Kun hän palasi suitset mukanaan olin jo ottanut esiin rahat, jotka nyt ojensin hänelle. Helena mutisi jotain kiitoksen tapaista. Sitten hän sulki oven sanaakaan sanomatta.

Päätin laittaa suitset heti New Moonin päähän. Kun näytin suitsia sille sen turpakarvakaan ei hievahtanut. Vain New Mooni silmät seurasivat liikkeitäni, kun laitoin suitsia sen päähän. Kun suitset olivat New Moonin päässä hyppäsin sen selkään ja lähdin ratsastamaan kohti navettaa. New Moon totteli apujani kuin pullaponi, kunnes saavuimme metsän reunaan. Heti metsän nähtyään New Moonista tuli aivan eri hevonen. Se ei totellut apujani, vaan lähti päättäväisesti kohti metsää. Viimein jouduin laskeutumaan sen selästä ja vetämään sitä suitsista, jotta se lähtisi toiseen suuntaan.

Lopulta sain sen navettaan, ruokin sen ja tarkistin oliko sillä vettä. Tätä jatkui noin viikon ajan. Aina kun olin ratsastamassa metsän ohi, se aloitti vikuroinnin. Joka kerta sama juttu. Kerran kun tulin ratsastamasta minulla oli todella kova kiire. En muistanut lukita karsinan enkä navetan ovea kunnolla. Seuraavana aamuna kun saavuin navetalle näin heti, että ovi oli auki. Juoksin sisälle ja huomasin, että myös karsinan ovi oli auki. Pelästyin puolikuoliaaksi huomatessani, että New Moon oli poissa. Mieleeni tulvi mitä kamalampia ajatuksia siitä, mitä New moonille oli voinut sattua. Juoksin ulos ja katselin paniikin vallassa näkyisikö New Moonia. Juoksin kaikki pellot, enkä nähnyt siitä vilaustakaan. Lopulta tajusin mennä etsimään metsästä.

Juoksin suorinta tietä paikkaan, jossa olin ensi kertaa kohdannut New Moonin. Ja tietenkin se seisoi silellä syömässä ruohoa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Vihdoin tajusin kuinka tyhmä olin ollut, kun olin ajatellut että villihevosesta voisi tulla lemmikki. Päätin että antaisin New Moonin asua metsäsä. Tajusin, ettei se ollut huomannut saapumistani, joten lähdin vähin äänin kotiin.

Kotona kerroin koko jutun äidilleni. Vaikka olin pelännyt, että äiti suuttuisi, hän vain nauroi ja sanoi: ”Onpas sinulla mielikuvitus. Villihevosiako pienessä metsässä? Enpä usko!”

[whatsapp url="http://villivarsa.fi/2011/03/novellikisan-voittajia-new-moon/#wa" title="Novellikisan voittajia: New Moon"]

Avainsanat: ,