Rotuesittely: Norjanvuonohevonen

Norjanvuonohevonen on ystävällinen ja monipuolinen yleishevonen. Söpöllä rodulla on yhteinen historia hurjien viikinkien kanssa.

Alkuperä: Rotu on nimensä mukaisesti kotoisin Norjasta. Se on yksi Euroopan vanhimpia hevosrotuja, kenties jo esihistorialliselta ajalta. Viikingit jalostivat vuonohevosia omalla, kyseenalaisella tavallaan: järjestäen oritappeluita, joissa eloon jäivät vain vahvimmat ja sitkeimmät yksilöt. Suomeen rotu tuli 1980-luvun puolivälissä.

Käyttötarkoitus: Vuonohevonen on hyvin voimakas ja monikäyttöinen. Sitä on käytetty maatöissä, ratsuna sekä vaunujen edessä. Se sopii myös terapiaratsuksi sekä valjakkoajoon. Jalostuksessa vuonohevonen halutaan säilyttää yleishevosena.

Ulkonäkö: Säkäkorkeutta löytyy 130-148 cm. Rodulla on jäljellä sen alkuperäinen villiväritys, eli hallakko.
Eri sävyjä ovat ruuni-, harmaa-, puna-, valko- ja keltahallakko. Rodulle on ominaista seepraraidat jaloissa ja siima: harjasta häntään ulottuva tumma juova. Jo viikingit leikkasivat vuoniksen harjan pystyksi. Monilla on myös tummat korvanpäät.

Luonne: Nöyrä, ihmisystävällinen ja helposti lähestyttävä. Monipuolinen ja yhteistyökykyinen.

Erikoista: Harja on vuonohevosen tavaramerkki. Kun hevonen taivuttaa niskaansa, tulisi harjan näyttää rukinpyörältä. Oikea leikkaus korostaa kaulan taipumista ja keskellä olevaa tummaa raitaa.

Lisätietoja:
Suomen Vuonohevosyhdistys ry

Teksti: Jenni Mäkinen, julkaistu Villivarsassa 3/2008.

Vuonohevosruuna Svejkiin voi tutustua tämän videon avulla:

Avainsanat: hevoset, rotuesittely, video