Kulissien takana: jutunteossa jättiläisten luona

Tapasin eilen Villivarsan juttukeikalla näin iloisen hevosenturvan. Vieressä kurkistaa omistaja, Fingiant-kasvattaja Reetta Pirttijoki.

Lisävihjeitä luvassa: tunnistatko, minkä rodun karvajalka tässä on?

Entäpä kenen kenkä tämä voisi olla?

Olin siis tapaamassa shirejä, maailman isoimman hevosrodun edustajia. Juttua on luvassa Villivarsaan, mutta en malta olla jakamatta retkeni kohokohtia jo täällä. Tässä komeilee ori Arttu (Noble Arthur) letti hiuksissaan ja aidantolppa hampaissaan:

Arttu saapui kuvaukseen haukotellen laitumelta. Tupsujalat esittivät uljasta menoaan pyöröaitauksessa, jonka jälkeen Reetta yllätti minut kysymällä: haluatko ratsastaa?

Apua, minäkö, tuollako, tuolla orillako? Tilaisuus oli tietysti pakko käyttää hyödyksi, enhän ole ikinä ennen ratsastanut shirellä. Varustuksenani olivat farkut ja tennarit, Artulla lännensatula. Lisämainintana pakko sanoa, että olen itse 175 cm pitkä, joten Artun kokoa voi suhteuttaa siihen. Eteeni tuotiin pienet tikkaat, ja näin se kävi:

Kypärän asettelua.. (Ratsastuskuvat on napannut kamerallani kuvaajamme Pekka Nieminen)

Askellus jakkaralle..

Puolivälissä matkaa..

Hii-op!

Kyydissä ollaan ja kauas näkyy!

Testini tuloksena voin kiittää ratsun mittoja: omat jalat eivät todellakaan laahaa maata tai edes mahanalusta!

Kavioissa oli kiitettävä kumu, ravi oli lennokas ja laukassakin singahdin kuin heinäsäkki. Kokonaisuutena Arttu tuntui turvalliselta ja rauhalliselta, sellaiselta joka haluaa pitää ratsastajan kyydissään. Upealuonteinen ori.

Arttu kulki mielellään vähän pidemmällä ohjalla kuin mihin ratsastuskouluissa on totuttu.

Ratsastuksen lopuksi Arttu heittäytyi piehtaroimaan. Lautaskaviot vain vilkkuivat.

Pidä silmällä Villivarsaa, sillä juttua on luvassa!

Lopuksi mainostus: Hämeenkyrössä on lauantaina 19.5. näyttely shireille ja clydesdalenhevosille. Näyttely alkaa kouluratsastusluokalla. Lue lisää: www.suomenclydesdaleshire.com

Avainsanat: ratsastus, rodut, Villivarsan juttu