Olenko valmis omaan poniin?

Hevosen tai ponin omistamisessa tärkeintä on ymmärtää vastuu eläimen hyvinvoinnista. Poni tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa joka päivä, satoi tai paistoi. Nuorella pitää olla apunaan sekä luotettava tallinpitäjä että perhe, jotta ponin pito ei käy liian raskaaksi. Vuokraaminen on erittäin hyvä tapa tutustua ponin pitämiseen ennen oman hankkimista.

Villivarsa: Olenko valmis omaan poniin?

Mitä se maksaa?

Omistamiseen liittyy peruskuluja, joiden päälle tulee ennalta arvaamattomia menoja, kuten eläinlääkärikulut. Tallivuokra on paikasta ja tallin puitteista riippuen hyvin vaihteleva, muutamasta sadasta lähes tuhanteen euroon. Kannattaa selvittää tarkasti, mitkä palvelut kuuluvat tallivuokraan, sillä niissäkin on suuria eroja. Ponin omistajan kannalta tärkein on ruokinta: Sisältyvätkö perusrehut eli heinä, väkirehu ja mineraalit vuokraan? Toinen on tarhaus: Pääseekö poni päivittäin ulos tarhaan ja vaihtaako henkilökunta loimia? Joskus palveluista, kuten loimien vaihto, joutuu maksamaan lisämaksun. Joillain talleilla tallivuokraa voi laskea osallistumalla tallitöihin.

Tallivuokran päälle tulevat kengityskulut 6-8 viikon välein. Kengitysmaksun päälle tulevat tarvikkeet, kuten uudet kengät, talvihokit, tilsakumit ja mahdollisesti kilometrikulut. Poni pitää rokottaa ja raspata vuosittain ja madottaa muutaman kerran vuodessa. Näihin kuluu useampi sata euroa vuodessa.

Varusteet ovat iso kuluerä. Satula ja suitset kestävät hyvin hoidettuina pitkään, mutta kuluvia varusteita, kuten loimia ja suojia, pitää uusia vuosittain. Suolakivi ja vitamiinilisä kevättalvella kuuluvat myös ponin perusruokavalioon, jos ne eivät sisälly tallivuokraan.

Jos olet ajatellut kilpailla aluetasolla tai korkeammalla, ponin on oltava Hippoksen rekisterissä ja siitä on maksettava 40 euron vuosimaksu. Ratsastaja tarvitsee seuran jäsenyyden ja kilpailuluvan. Kilpailukulut vaihtelevat kisan tason mukaan. Kuluja tulee myös ratsastuskoulu- tai valmennustunneilla käymisestä.

Villivarsa: Olenko valmis omaan poniin?

Mitä pitää osata?

Ponin omistajan on osattava ainakin perusasiat hoidosta, ratsastuksesta ja ruokinnasta. Yhtä tärkeää on se, että ympärillä on ihmisiä, joilta voi kysyä neuvoa. Alaikäinen ei voi ottaa vastuuta yksin, vaan päävastuu on vanhemmilla, joiden pitää tarvittaessa hankkia asiantuntija-apua. Tietysti ponin omistaja on se henkilö, jonka pitää huomata esimerkiksi muutokset terveydessä.

Ponin omistajan pitää tietää millainen on terve hevonen ja tuntea sairauksiin viittaavat merkit. On tutustuttava omaan poniin ja tiedettävä, miten se käyttäytyy, syö, liikkuu, kakkaa ja pissaa ollessaan terve. Pitää opetella tunnistamaan muutokset ruokahalussa ja liikkeissä, turvotukset ja lämmön nousu varsinkin jaloissa sekä hevosen perusolemuksen ja valppaustilan muutokset. Pitää tietää, milloin varusteet ovat sopivat, miten hevosta liikutetaan ja miten sitä hoidetaan.

Ratsastustaitovaatimuksia on ainakin ponin hallinta kaikissa tilanteissa kentällä, maneesissa ja matkoilla tallilta ratsastuspaikoille, yksin ja muiden hevosten joukossa. Kannattaa muistaa, ettei ratsastustaito parane ilman opetusta, vaikka oma poni olisikin. Kannattaa siis käydä ahkerasti tunneilla ja valmennuksissa.

Villivarsa: Olenko valmis omaan poniin?

Mitä pitää kysyä?

Ostoaikeissa pyydä avuksesi luotettava ammattilainen, kuten ratsastuksenopettajasi. Tärkeimmät kriteerit ponin valinnassa ovat sen turvallisuus eli hyvä luonne, ratsastettavuus ja koulutustaso, ja se, miten mukava sillä on ratsastaa. Tulet viettämään ponisi seurassa useita tunteja päivässä. Siksi sen luonteella ja ratsastettavuudella on valtavan iso merkitys. Myös terveys vaikuttaa paljon siihen, millainen seikkailu ponin omistamisesta tulee.

Hevoskaupassa on aina riskejä. Siksi ammattiapu on ostotilanteessa kultaakin arvokkaampaa. Etsi myytäviä harrasteponeja netistä, hevoslehdistä ja kyselemällä talleilta, opettajilta ja valmentajilta. Mieti tarkasti, millaisen ponin tarvitset – sen hinta, ikä, koko ja vaadittavat ominaisuudet. Pidä kriteerit mielessä silloinkin, kun kokeilemasi poni on ”niin söpö”, vaikkakin väärän ikäinen, kokoinen, hintainen tai ei ihan terve.

Perustietojen lisäksi kannattaa kysyä millainen poni on maastossa, yksin kentällä tai maneesissa, kengityksessä, tarhassa, muiden hevosten seurassa, las­tauksessa, kuljetuksessa. Onko sillä huonoja tapoja, kuten imppaus, onko sillä tiedossa olevia vanhoja vammoja tai terveydellisiä seikkoja, jotka vaikuttavat sen ratsastukseen? Onko poni rokotettu, madotettu, kengitetty ja raspattu säännöllisesti? Kysymykset on hyvä esittää silloin, kun paikalla on myös sinua auttava ammattilainen, jolloin useampi korvapari kuulee myyjän vastaukset. Tutun ja hyväksi todetun ponin ostaminen on aina järkevää, vaikka uuden ponin ostaminen voisi tuntua jännittävämmältä.

Koeratsastuksessa kannattaa pyytää myyjää esittämään poni ratsain ja näyttämään mitä se osaa. Jos poni vaikuttaa mielenkiintoiselta ja sopivalta, nouse itse selkään. Lopuksi myös mukana oleva asiantuntijasi voi kokeilla ponia. Kuten aina uuden ponin tai hevosen selkään noustessasi, älä pidä mitään itsestään selvänä. Et esimerkiksi voi riisua takkiasi tuntemattoman ponin selässä istuen. Etene aina varovaisesti, ponia seuraten ja kuulostellen. Miellyttävän ponin kohdalla älä kiirehdi kokeilun suhteen. Käy läpi kaikki askellajit kummassakin suunnassa, ponin osaamat liikkeet jne. Asiantuntijasi voi pitää sinulle lyhyen tunnin, jossa käytte läpi tarvittavat asiat.

Vastaus on julkaistu Kysy asiantuntijalta -palstalla Villivarsassa 4/2014.

Teksti: Kati Hurme-Leikkonen, valmentaja Kuvat: Hemmo Rättyä ja Tommi Tuomi / Kuvaryhmä / SKOY

[whatsapp url="http://villivarsa.fi/2014/04/olenko-valmis-omaan-poniin/#wa" title="Olenko valmis omaan poniin?"]

Avainsanat: ,