Villivarsan jatkokertomus: Suomenhevosvaellus, luku 8

Jatkokertomus: Suomenhevosvaellus

Aamuyöllä Itti säpsähti hereille. Hän oli nukkunut teltassa yllättävän sikeästi, raitis ilma ja pitkä ratsastus olivat vieneet voimat. Mutta hän oli herännyt johonkin ääneen. Mikä se oli ollut?

Samassa ääni kuului uudestaan. Kuin joku olisi jutellut matalalla äänellä, vihaisesti, mutta yrittäen pitää äänensä kurissa.

– Mähän sanoin, että te ette voi tulla tänne. Lähtekää nyt oikeasti menemään, selvitetään tämä asia joskus toiste!
– Ei sitä toiste-kertaa taida tullakaan, jos se sinusta on kiinni. Me halutaan joko rahamme tai sitten sun pitää olla mukana kun seuraavan kerran kutsutaan. Ei enää venkoilua. Itti rypisti otsaansa. Mistä ihmeestä oli kyse? Ja keitä ulkona oikein oli?
– Mä olen sanonut jo aiemmin ja sanon edelleen, että te saatte rahanne. Mutta mä en juuri nyt pysty muuttumaan käteiseksi ja mulla on täällä nyt seitsemän leiriläistä vastuullani. Olkaa kilttejä ja häipykää.
– Sulla on myös joukko ihan hyvännäköisiä hevosia. Noista saisi varmasti ihan kivasti massia.
– Ei!
– Ajattele nyt vähän. Me otetaan yksi noista kaakeista nyt, kukaan ei saa tietää mitään ja sun ei tarvi nähdä meitä enää ikinä. Sä väität ettet nähnyt meitä.
– Ei! Ja nyt häivytte.

Malla! Itti tajusi äkkiä. Puhujan oli pakko olla Malla, vaikka hänen äänensä olikin käheä, kuin hän olisi yrittänyt väkisin hillitä ääntään. Noita muita ääniä Itti ei tunnistanut, mutta ne kuulostivat miesten ääniltä.

– No, omapa on asiasi. Muista, että tämä ei jää tähän.

Kuului rahinaa, poistuvien askelten ääniä. Itti makasi hiljaa paikallaan makuupussissa ja kuunteli hiljaisuutta. Sitten jossain kauempana paukahti autonovi ja auto starttasi.

Itti ryömi varovasti ulos makuupussista, avasi teltan oven ja kurkisti ulos. Alkukesän yö oli viileä ja valoisa, mutta aukiolla ei näkynyt ketään. Itti oli erottavinaan pientä liikettä teltassa, jonka Malla ja Kasper jakoivat keskenään, mutta hän ei ollut varma. Hetken odoteltuaan Itti tajusi hyttysten ininän ympärillään. Hän vetäytyi takaisin telttaan, sulki vetoketun ja ryömi makuupussiinsa.

Mistähän tuossa oli ollut kysymys? Ja miten hän saisi selville lisää?

Teksti Maija Kajanto
Kuvitus Marikki Mattila

Lue jatkokertomuksen edellinen luku.

[whatsapp url="http://villivarsa.fi/2014/06/villivarsan-jatkokertomus-suomenhevosvaellus-luku-8/#wa" title="Villivarsan jatkokertomus: Suomenhevosvaellus, luku 8"]

Avainsanat: